sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Pahoitin mieleni

Eilinen alkoi ihan hyvin. Lähdettiin käymään porukalla eräillä kyläkauppapäivillä. Kyseessä on Tuppurinmäen Kyläkauppa, joka on saanut legendaarisen lempinimensä Tippurinmäen Kyläkuppa paikallislehden vitsiniekkojen unohdettua korjata huumoritekstit ennen painoon lähettämistä.



Kaupalla oli letunpaistopiste. Asiantunteva ohjelmanumero.



Makoisia lettuja. Kiitämme rakennetta ja riittävää suolaisuutta (ottakaa oppia Oravikosken martat!). Moitimme ruokailuvälineiden puuttumista.



Klapisäkki oli luvassa palkinnoksi sille, joka veikkaa parhaiten säkin sisältämien klapien lukumäärän. Meihin ei ole oltu yhteydessä jostain kumman syystä.






Pressunarun, ruisleivän ja jäätelön ostajalle tuli hieno juliste mukaan, en saanut koko julistetta kuvaan joten piti valikoida. Sen voisi viedä mökin ulkohuussiin. Uhanalaiseksi luokiteltujen (kaikista en ole kyllä ihan varma näin meidän kesken) listalta löytyi myös Kyläkauppa. Ajattelemisen aihetta.



Saappaanheittopisteelläkin vierailtiin.



Avomies tempaisi miesten sarjan johtoheiton, mutta sittemmin on tapahtunut jotain dramaattista, sillä tähänkään lajiin liittyen emme ole saaneet yhteydenottoa.



Peräkonttikirppiksestä ei tullut kuvia, koska valloittava bretagnenbassetti vei kaiken huomioni.


Mutta mitä sitten tapahtui. Meidät hälytettiin purettavan rakennuksen katon irrotukseen. Hirmu kyydillä sähkötettiin toisen kakkalin perässä työmaalle.


Kuvitelkaa pettymykseni kun minua ei ollut kutsuttu purkutalkoisiin. Olivat koko päivän tehneet hommia ja minä olin lipsinyt Valio-jäätelöä joutavana. Ulkovuoraukset oli jo purettu, ikkunat ja ovet irrotettu, irtain ja kaikenlaiset aarteet kannettu ulos ja lonittu.

Koska olen vähän suuttunut, näytän teille vaan kuvia enkä sano enää mittään.













14 kommenttia:

  1. Teilläpäin sitä riittää monipuolista kesäohjelmaa. Pitänee harkita uudelleen mukaanlähtöä. kun mies kuskaa jälkikasvumme Savon perukoille nauttimaan maalaiselämästä. Teini-ikäiset poikamme oikeasti viihtyvät siellä :)
    Todella viehättävän näköinen pikkumökki, Eikö sille vielä olisi jotain käyttöä löytynyt? Ainakin mielenkiintoisia esineitä on otettu talteen. Ihan parhaat lehdet löytyy aina purkutaloista.
    Mutta kuka on raaskinut luovuttaa tyylikkään punaisen saapikkaansa heittokilpailuun?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran iloisia uutisia, että vaikka katto oli mätä, hirsikehikko on kunnossa ja päässee toimittamaan rantasaunan virkaa. Selviää ensi numerossa.

      Ehdottomasti Etanaelli sinutkin on saatava Savoon :)

      Poista
  2. "Viikon muotiniksin" ympärillä olevat tarinat ovat noitten purkukuvien parasta antia. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä! Jäi ihan vaivaamaan, että mikä tää Mirja-Reijo-Tauno-Seija-kuvio oikein on ja kuka nai kenet vai häh.

      Poista
    2. Pitäisköhän noutaa lehtiä ja kirjoittaa "jatkiksia" tähän blogiin. Sen verran kova meininki on ollut näköjään 40-luvullakin.

      Poista
    3. Meillä oli äitini kotipaikalla vintissä "Viikonloppuja" , 50-60-luvulta. Rakkaus oli suurta jos kädestä pidettiin kiinni, suudelmasta olikin sitten jo kliimaksi saavutettu. Tänä päivänä sitten luetaan Fifty Shades of Greyta. Ajat muuttuu, niinkuin lapseni sanovat.

      -pelinainen

      ps. Hämmästelen intoasi osallistua kaikkeen?

      Poista
    4. On tapana puhua ikävästi niistä, jotka jättävät osallistumatta (samoin tutuista poliiseista, jotka käyvät metsästysseuran talkoissa vain kahvilla). Parempi olla nohevana paikalla.

      Poista
  3. On se hyvä, että pikkutönön runko tuli pelastetuksi. Mahtava kuvasarja purkutöistä, kiitos! Jatkokuvia odotellessa...

    VastaaPoista
  4. Seuraavaan numeroon odotetaan myös muotiniksiä "minulla on vain farkkuja ja t-paitoja" -naisille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äkkiäkös sitä samalla kaavalla pyöräyttää viehättävän retrohenkisen jumpsuitin seitkytluvun tapaan.

      Poista
  5. Rommipullon etiketti on yhtä hurja kuin lakupötköissäkin aikanaan ;). Varmaan pikapikaa kiellettäisiin jollain lailla, jos päätyis viranomaisten käsiin. Hohhoijaa. Ennen kaikki oli toisin :)

    Kiitos tästä päivää piristäneestä tarinasta!

    VastaaPoista
  6. tuosta rommipullosta maksettaisiin täällä etelämpänä epäilemättä mansikoita. ihana etiketti, ettehän vain heittäneet pois?

    VastaaPoista
  7. Isäni mukaan tuo rommilaatu tunnettiin Savossa ennen vanhaan "Puolnuama-rommina". :)

    VastaaPoista
  8. onko se Nyyrikki?! Miun isomummo luki aina Nyyrikkiä, mutta mun ei annettu, koska olin liian pieni. Kai nyt katsoit, miten Elinan kävi, kun Irene ajoi "vahingossa" Birgerin yli?

    VastaaPoista